tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kotoilua


Meillä oli tänään vauvan kanssa suunnitelmissa lähteä tutustumaan MLL:n perhekahvilan toimintaan. Tarkoitus on ollut mennä jo aikoja sitten, mutta tarkoituksia minulla tuntuu nykyään olevan paljon enemmän, kuin itse toimintaa. Tänään siellä oli lounaalla pitsaa ja se motivoi kummasti:)
Suunnitelmat menivät uusiksi aamulla, sillä vauvalle oli noussut kuume. Ukko sai eilen 5 kk rokotukset, joita tuli molempiin reisiin ja vielä suun kauttakin. Aiemmasta rokotuksesta ei tullut mitään oireita, mutta nyt sitten kävi näin. Pistoskohdat ovat kuumat ja punoittavat ja niissä tuntuu kova pahkura :( Vauva on silti ollut melko iloinen ja vasta nyt illalla on alkanut itkuisaksi.




Emme jääneet murehtimaan muuttuneita suunnitelmia, vaan vietimme mukavan päivän yhdessä. Teimme lattialle pesän peitoista ja tyynyistä, sillä kun ollaan kipeitä, pitää olla sairaspeti. Niin minullakin aina on. Flunssassa nukun aina sohvalla kirjojen, lehtien, lääkkeiden, termoksen ja  karkkien kanssa.
Torkuimme lattialla päikkärit ja koetin tehdä pienen "potilaan" olon mahdollisimman mukavaksi. Olen alkanut lukea vauvalle, ja hän kuuntelee ja katselee kirjan kuvia erittäin tarkkaavaisena.








Puoliltapäivin famu tuli tervehtimään meitä ja vei vauvan ulos vaunuissa. Sillä aikaa siivoilin ja tutkin netissä sisustuskauppoja. Tilasin taas yhden tapettinäytteen, tällä kertaa se oli Sandbergin vihreä Siri.




Myöhemmin tajusin, että olisi pitänyt pyytää näyte myös sinapin värisestä Rosenholmista.




Eksyin myös selailemaan toria, sillä koetan löytää meille tarjoiluvaunua. Minulla on mielessä ihan tietynlainen, mikään muu ei käy.




Selailin myös antiikkihuonekaluja, ja sieltä löytyikin jotain ihan kamalaa: pahkoista tehty kalusteryhmä. Siis en voi sietää pahkoja! Ne ovat kuin kasvaimia, tai visvasyylärykelmiä! Ihan kamalia ovat kiiltäväksi lakatut pahkat myös ovenkahvoina, naulakkoina ym.
Kun matkustimme mieheni kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä Tallinnaan, hän kertoi aikovansa ostaa pahkasta tehdyn suuren kulhon. En voinut uskoa korviani! Sanoinkin miehelle, että vain kuolleen ruumiini yli. Nyt hän kiusaa minua aina silloin tällöin puhumalla suuresta pahkasta, joka kasvaa koivussa hänen metsässään. Miettii muka, mitä siitä voisi meidän uuteen kotiin tehdä. Hän kerää myös erikokoisia kiväärin hylsyjä ja tällä hetkellä ne ovat esillä olohuoneen kirjahyllyssä. Inhoan niitäkin ja ehdotin, että hänhän voisi porata sopivan kokoisia reikiä siihen pahkaan ja asetella hylsyt reikiin. Tulisi komea taideteos. Mahtava idea miehen mielestä! Raivostun aina, kun hän alkaa ääneen suunnitelemaan tätä teosta, vaikka tiedän, että hän vain ärsyttää minua. Mutta ihan vähän uskon, että voi hän olla tosissaankin...

Tämä torin pahkaryhmä maksaa vaivaiset 7000€. En huolisi vaikka minulle maksettaisiin tuo summa.




Kun en ole oikeisiin sisustuskauppoihin päässyt pitkään aikaan, olen tehnyt ostoksia meidän S-marketissa. Tarrakoukut ovat keittiöpyyhkeelle ja patalapuille ja simpukka-amppelia kaavailin myös keittiöön.




Istutin muuten krassia pari päivää sitten. Kylvin sitä "hieman" liian tiheään... Yritin tänään pelastaa tilanteen ja siirtää tyypit isompaan astiaan. Ehkä se siitä.
Istutin laventeliakin, mutta siitä en jaksa edes kirjoittaa. Olen jo nyt varma, että sieltä ruukusta ei nouse taimen taimea.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti