lauantai 23. elokuuta 2014

Tuoksuista


“Odors have a power of persuasion stronger than that of words, appearances, emotions, or will. The persuasive power of an odor cannot be fended off, it enters into us like breath into our lungs, it fills us up, imbues us totally. There is no remedy for it.”


 Patrick Süskind, Perfume: The Story of a Murderer



Tuoksut ovat todella tärkeitä minulle. Luulen, että tärkeämpiä kuin suurimmalle osalle ihmisiä. Yläasteikäisenä haaveilin jopa parfymöörin ammatista. No, haaveilin silloin paljosta muustakin :) Muistan monet tapahtumat tai ihmiset tuoksujen kautta. Joskus olen tarkoituksella valinnut jonkin tuoksun mukaan esimerkiksi matkalle, jotta voisin tuoksumuiston kautta palata uudestaan noihin hetkiin.

Voisin keskustella erilaisista tuoksuista vaikka miten pitkään. Siitä, miltä asfaltti tuoksuu kesällä sateen jälkeen. Tai Lontoon metro. Helsingin metro tuoksuu samalle, mutta ei niin hyvälle.
Ilotulitusrakettien tuoksu saa minut surulliseksi. Jostain syystä olen usein ollut surullinen uutena vuotena, ja kuin Pavlovin koira reagoin tuohon tuoksuun.

Opiskeluaika Lontoossa tuoksui Guccin Envylle. Poika, johon olin lukiossa ihastunut, tuoksui vanhoille kirjoille. Teekaupoissa voisin viettää vaikka miten kauan aikaa, teen tuoksu on yksi parhaimmista. Ja laventelin. Paul Mitchellin Lavender Mint Moisturizing Shampoo tuoksuu oikealle laventelille. Monet palasaippuat tuoksuvat tekolaventelille, se on kamala haju.

Muistan selkeästi tuoksuja monien kymmenien vuosien takaa. Sormivärit. Muovailuvaha. Sellaiset pienet smurffit, joita sai pääsiäismunista.

Pahoja hajuja en siedä yhtään. Jos paikallisen K-marketin edessä on eräs tietty polkupyörä, en mene kauppaan ollenkaan. Ex-mieheni sanoi kerran, että minulla on kaksi tunnuslausetta, joita hoen. Toinen niistä on " Hyi, mikä tääl haisee?! " ( Ja toinen " Etuiliks toi?! " )

Joskus eteen tulee tuoksuja, jotka on pakko saada omaksi. Eilen törmäsin tällaiseen tuoksuun Söderkullan Vanhassa Kauppatalossa. Dr. Vranjesin huonetuoksuja on siellä myynnissä neljä erilaista. Olisin voinut ottaa ne kaikki, aivan mahdottoman ihania tuoksuja! Pitkän nuuhkimisen tuloksena päädyin Melograno & Mentaan. Aion vielä hakea ainakin Ginger Limen.
Myös mies piti tästä tuoksusta, vaikka tuoksuallerginen ja yliherkkä onkin. Nämä tuoksut eivät ole yhtään parfyymisen pistäviä eikä ällöjä, vaan todella raikkaita eteeristen öljyjen tuoksuja.

Siirtelen tätä pulloa huoneesta toiseen, aina sinne, missä satun oleilemaan :)




Parfyymeistä puheen ollen, suosikkini on Guerlainin Mitsouko. Minulla on melkoinen arsenaali muitakin parfyymejä, mutta mikään niistä ei tuo sellaista tunnetta, kuin Mitsouko. Sen tuoksu on aivan erityinen, vanhanaikaisella tavalla tyylikäs ja salaperäinen. Ei millään tapaa halpa tai tavanomainen. Minusta siinä tuoksuu 1920-luku, samppanjan huuruinen yö, jonka pikkutunneilla hypätään naku-uinnille suihkulähteeseen. F. Scott Fitzgeraldin kanssa.




Paras kaikista tuoksuista on kuitenkin meidän Glorian varpaat. Varsinkin iltaisin nuuhkin niitä, tai yöllä, jos satun heräämään. Niissä on pehmeä, nyhryinen, hieman villainen ja myskinen tuoksu. Sellainen rauhoittava ja unettava. Tuoksu vahvistuu, kun se nukkuu koipiensa päällä ja lämmittää niitä. 

Dr. Vranjesin aromaterapeuttinen huonetuoksu : 66 €, 
Glorian aromaterapeuttiset varpaat : mittaamattoman arvokkaat.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti