lauantai 31. toukokuuta 2014

Ihan kummallista...

... Ensimmäinen viikonloppu miesmuistiin, kun mulla ei ole miljoona asiaa hoidettavana ja miljoona paikkaa käytävänä. Siitä hämmentyneenä ( ja stressaantuneena?! ) mä heräsin tänä aamuna jo ennen viittä. Viimeiset kolme viikkoa mä olen ollut töissä iltavuorossa. Tuommoinen pitkään jatkuva iltavuoro aiheuttaa yleensä kaaoksen mun elämässä. Mä herään liian myöhään aamulla, sitten tulee kiire töihin enkä ehdi tehdä mitään.

Mulla on yleensä kalenteriin kirjoitettuna pitkä lista hoidettavia asioita. Nyt ei ole kuin yksi vaivainen post-it lappu jääkaapin ovessa! Siinä olevat asiat taas on niin ikäviä, että ne mä lykkään suosiolla myöhemmäksi. Syssymmäksi, voisi sanoa. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin tuskin ne ikinä tulee tehtyä. Nettipankissa olevien palkkakuittien tarkistus on juuri niitä asioita, jotka saa mut marisemaan ja kiemurtelemaan tuskasta. Jo tuon homman ajatteleminenkin aiheuttaa sellaisen tunteen, että ikään kuin haluaisi kuoriutua irti ihostaan. Saman tunteen saa aikaan lakanapyykin viikkaaminen sekä viimeiset kitutunnit töissä, kun ei ole mitään tekemistä ja kaikki taukotilan lehdet on luettu jo moneen kertaan.

Ihan laiskotteluksi en kuitenkaan antanut tämän päivän mennä. Mulla on jo kuukauden ajan ollut työn alla meidän talvivaatteiden pesu sekä varastointi. Tänään se projekti tuli päätökseensä. Nyt ne on kellarissa, ja vielä komeasti laatikoituina. Otin oikein kuvan, niin ylpeä olen tästä! En koskaan ennen ole ollut näin järjestelmällinen, uskomatonta! Seuraavaksi voisi vaikka selviä tämän tietokoneen ja järjestellä esim. valokuvat kaikki omiin kansioihinsa.
Hmm... taidan kirjoittaa tän idean tuohon jääkaapin ovessa sijaitsevaan post-it lappuun.




Innostuin myöskin siivoamaan korulaatikoitani ja nyt on pieni määrä helyjä lähdössä myyntiin kulkukoirien hyväksi. 'Koirakamuille jeesiä' -sivu löytyy Facebookista ja nämä ihanat kamunaiset auttavat koiria mm. lahjoituskoruja myymällä. Kirpputorille en enää viitsi koruja viedä, sillä sieltä ne harvemmin poistuvat kassan kautta.




Koruista innostuneena kuvasin Glorian helmet kaulassaan.




Nyt pitäisi vielä innostua laittamaan ruokaa, sillä väsynyt ja nälkäinen mies tulee pian kotiin. Meidän talonrakennus on nyt siinä vaiheessa, että tukit on sahattu laudoiksi ja laudat on siirretty tontille. Mun tehtävänä on ollut sahamiesten ruokkiminen, mutta onneksi miehen äiti on nyt ottanut sen asian hoitaakseen. En ole mikään hyvä kokki, enkä osaa/halua laittaa sellaista ruokaa mitä sahamiehet mielellään söisivät. Ensimmäisenä päivänä mies ohjeisti minut tekemään soijanakkisoppaa neljälle. Mua stressasi tämä vastuu kovasti. Sitten kun ajoin kuuma kattila repsikan jalkatilassa paikalle, niin siellähän odottikin ei neljä, vaan kikkelis kokkelis seitsemän nälkäistä ukkoa! Just paria tuntia aiemmin olin soittanut miehelle hermostuneena, että monelta tuon sopan. Ei tullut hänelle mieleen kertoa, että syöjiä onkin muutama enemmän. Miehet.

Huomenna aion mennä tontille tarkastamaan sahaustyön tuloksen. Jospa sitten saisi kirjoitettua ihan asiaakin, vaikka talonrakennuksesta, eikä tällaista höpöhöpöä.


perjantai 30. toukokuuta 2014

Pufilla on blogi!

Viime talvena mulla oli kotihoidossa Romanian kaduilta pelastettu koira nimeltä Pufi-Puf. Pufi etsi omaa kotia Rescueyhdistys Kulkurit ry :n kautta ja löysikin sen Tampereelta Annan luota. Nyt Pufi on alkanut kirjoittaa blogia, sitä voi lukea osoitteessa pufinelamaa.blogspot.fi. Mä olen se väliaikaisemä, joka siellä mainitaan!

Voi että miten mä itkin, kun Anna haki Pufin! Mutta samalla olin aivan tajuttoman onnellinen, että Pufi sai itselleen just Annan, sillä ne kaksi on ihanat yhdessä.

Tuolla Kulkureiden sivuilla on paljon erikokoisia ja -näköisiä koirankuonolaisia. Ne kaikki toivovat, enemmän kuin mitään muuta, saavansa oman kodin ja ihmisen. Mun oma kirsukainen Gloria on adoptoitu Espanjasta ja aiemmin mulla on ollut myös Virosta Kohtlajärven koiratarhalta tullut Tima.








Sitten on vielä Bonta, joka on mun romanialainen kummikoira. Muita kummeja kaipaavia koiria löytyy Pro Animals Finland ry :n sivuilta.




torstai 29. toukokuuta 2014

Ginger Rogers did everything Fred Astaire did, except backwards and in high heels




Viime aikoina mä olen kovasti tykästynyt inkiväärijuomaan. Se alkoi oikeastaan siitä, että ostin Ikeasta kaksi söpöä lasipulloa ja niihin piti keksiä sisältöä. Sima olisi tietysti hyvää, mutta liian monimutkaista tehdä. Eikä mulla ole sellaista isoa kattilaakaan.

Inkiväärijuoman tekeminen sen sijaan on helppoa. Teen sitä suunnilleen tällaisella ohjeella:

9 dl vettä
3/4 dl sitruunamehua ( itse puristettua, ei mitään valmista Siciliaa! )
6 cm pala inkivääriä
0, 5 dl sokeria

Inkiväärin raastan raastimella pieneksi, koska mulla ei ole mitään hienoja kodinkoneita tuollaista hommaa varten. Sitten kaikki ainekset sekaisin kulhossa ja muutaman kerran siivilän läpi. Sokeri kannattaa oikeastaan laittaa vasta siivilöinnin jälkeen, muuten se tuppaa jäämään siivilään muun mössön sekaan.
Mies juo tätä irvistellen ja sanoo, että polttaa kurkussa. Tarkoitus on tosiaan laittaa 6 cm inkivääriä, mutta mä aina innostun ja laitan reilusti enemmän. Varmuuden vuoksi, jotta tulee makua!
 

Kirppikseltä löytyi aivan ihana perhostarjotin sekä lasinaluset, juuri inkiväärijuomalle sopivat.



keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kesälukemista




Tein tällaisen listan. Siinä on kymmenen kirjaa, jotka mun mielestä on sopivaa luettavaa kesällä, erityisesti kesälomalla.

Yläaste -ja lukioaikana mulla oli tapana lukea joka kesä Franz Kafkan Linna. Se vain kuului kesään, ihan yhtä oleellisesti kuin festarit ja mansikat. Luin sen aina pihakeinussa, auringolta piilossa ja välillä torkkuen. Nyt se ei yhtään houkuttele, en tiedä miksi. Täytyy kai kaivaa se esille, kunhan seuraava aurinkoinen päivä koittaa. Jos se muistuisi mieleen, että miksi se oli niin tärkeä.


1. F. Scott Fitzgerald : Yö on hellä
2. L. M. Montgomery: Pieni runotyttö-sarja
3. Agatha Christie: Kuolema Niilillä
4. Mark Twain: Tom Sawyerin seikkailut
5. Douglas Kennedy: Toinen nainen
6. David Nicholls: Sinä päivänä
7. Richard Yates: Revolutionary Road
8. Charlaine Harris: Sookie Stackhouse-sarja
9. Astrid Lindgren: Kerstin ja minä
10. Jack Kerouac: Matkalla



tiistai 27. toukokuuta 2014

Villa Koisima

Mulla on ihana pieni kesäparatiisi, Villa Koisima nimeltään. Iskä rakensi sen joitakin vuosia sitten mun vanhempien mökin pihapiiriin. Se on ehkä paras paikka maailmassa. Siellä on parhaat kirjat, parhaat unet ja parhaat ihmiset joiden kanssa saa kerrankin viettää aikaa rauhassa. Koirat saa siellä juosta vapaana ja muutamassa päivässä mökillä mä muutun ´mettäläiseksi´. Tukkaa ei jaksa kammata ja peiliin tulee katsottua harvoin. Ikivanha Marimekon yöpaita on päällä yöt päivät, välillä sentään hyppään se päällä järveen ja pesen sen ämpärissä mäntysuovalla.

Koisiman lipaston laatikossa on kyllä valikoima hieman siistimpiäkin vaatteita Mäntyharjun reissua varten. Meillä on äidin kanssa tapana käydä siellä ainakin muutaman kerran kesässä katsastamassa kirpputorit. Sekä tietysti ostamassa torilta niitä herneitä ja mansikoita.



Koirien syntymäpäivät vietetään aina Koisimassa elokuun alussa. Tää me keksittiin kerran, kun voivoteltiin, että tänäkään kesänä ei ole mitään juhlia. Omia synttäreitään ei viitsi juhlia, ja kaikki valmistumiset sun muut on jo takana päin. Koirat on oiva syy leipoa kakku ja ostaa pullo hyvää samppanjaa.


Tänä vuonna mulla ei ole kesälomaa ollenkaan, joten mökkeily jää nopeiksi viikonloppupyrähdyksiksi. Tarkoitus olis kuitenkin ehtiä vaellella Repoveden kansallispuiston upeissa maisemissa ja kokeilla melomistakin (hui!). Hillosensalmen asemalla on kiva kahvila, ja sieltä saa vuokrata kanootteja sekä muita veneitä.

Sen kummempaa mökkiohjelmaa mä en ole tälle kesälle suunnitellut. Mökki on nimenomaan rentoutumista varten ja uiminen, saunominen, lukeminen sekä peli mölkkyä tai Monopolia silloin tällöin riittää hyvin ohjelmaksi mulle.

Vaikka olisi minkälainen helle, niin mökillä ei koskaan ole tuskaisen kuuma. Tuuli puhaltaa aina järveltä jonkin verran. Just eilen mä kaipasin mökille, kun yöllä oli niin kuuma, että ei saanut nukutuksi. No nythän sää onkin tehnyt täyskäännöksen, ja tosi kylmälle tuntuu hellejakson jälkeen. Kahden viikon päästä mä menen mökille, ja silloin tulkoon vaikka rakeita taivaalta, niin minä nautin kesästä!